Sofian päiväkirjamerkintö:

"Jotkut asiat mietittyttävät meitä kuninkaallisia paljon. Esimerkkinä se, että mieheni on niin julma. Minä tiesin, etteivät kaikkein pahimmat rikolliset selviä hengissä mutten luultavasti ajatellut sitä paljoakaan. Mutta olisihan se hullua, jos kaikki rosvot ja murhaajat vipeltäisivät vapaana! Mieheni etsii henkilöä, joka sitoi minut ja sen jälkeen se henkilö varmasti teloitetaan. En ole varma, haluaisinko sitä. Ehkä olen liian lempeä? Hovimestarimme on loistava, hän pärjää myös pikku Antonion kanssa! En malta odottaa että pääsette näkemään pikkuisemme taaperona. Tätä päiväkirjamerkintää voi kommentoida uusimpaan osaan. Tähänhän ei voi kommentoida. Seuraavan päiväkirjamerkinnän julkaisee rakas mieheni Anton. Haluaisin kovasti lukea hänen päiväkirjaansa, mutta vain te voitte lukea sitä"

Antonin Päiväkirjamerkintö:

"Hei, jotka lukevat tätä! Minulla on paljon kerrottavaa. Vaimoni on tuntunut hieman etäiseltä viime aikoina. Ehkäpä se johtuu niistä luurangoista? Ken tietää. Joka tapauksessa, minun oli pakko näännyttää nälkään ne ihmiset. He olivat pahimman luokan rikollisia. Tuomittuja minun murhayrityksestäni. Pitäisikö minun kertoa se Sofialle, siitä en tiedä. En jaksa puhua tapahtuneesta. Pikku Antoniomme on oikein kaunis ja tullut minuun. Varsinkin taaperona."

Bellan merkintö: En kyllä ihan ymmärrä, miten joku voi saada niin hyvin miehet pauloihinsa kuin Kathy saa. Onneksi selvisin hengissä hänen käsistään. Saa nähdä saako hän enää isältä mitään. Minä ainakin vaadin isää lopettaamaan Kathyn kanssa oleskelun. Haluaisin kovasti olla perijä, mutta tiedän ettei se ole mahdollista. Isä ja äiti miettivät, jos naittaisivat minut Kathyn ja Lennardin tulevalle lapselle! Ikäero on kyllä suuri, kun lapsi ei edes ole syntynyt. Seuraavan merkinnön kirjoittaa isäni Adam.